Aspergillus viittaa kosteusvaurioon

Aspergillus viittaa kosteusvaurioon

Aspergillus on tyypillinen kosteusvauriokohteen mikrobi, ja sen ilmaantuminen valtalajiksi viittaa kosteusvaurioon. Aspergillukset hyödyntävät vähäisenkin kosteuden. Niitä löytyy usein sisäilmahaittaisista rakennuksista, joista ei löydetä kosteusvauriota. Aspergillus lajit ovat tehokkaita itiöiden levittäjiä sisäilmaan, joten vähäinenkin vaurio voi aiheuttaa ongelmia tilassa.

Monet Aspergillus-suvun sienet ovat laboratoriossa nopeakasvuisia, ja niiden kasvatusmajoille muodostamissa pesäkkeissä on yleensä samettimainen tai huopamainen pintarakenne. Kasvuston väri voi lajista riippuen vaihdella esimerkiksi valkoisesta vihreän eri sävyihin, ruskeaan, mustaan tai oranssiin.

Keraamiset tuotteet, maalit ja liimat ovat hyvä kasvualusta Aspergillus-lajeille.

 

Oireet

Eri alalajit aiheuttavat erilaisia oireita. Kosteusvauriokohteissa tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä tekemään lajitason tunnistusta, etenkin jos selvitetään syitä vakaville terveyshaitoille.

Aspergillus-lajit aiheuttavat merkittävän usein IgE-välitteistä yliherkkyyttä ja allergiasairauksia. Tärkeimmät allergiasairaudet ovat allerginen nuha ja astma. Monet Aspergillus-lajit ovat toksiinintuottajia. Toksiinien tuottoon vaikuttavat kasvuolosuhteet, kosteus, hapen ja ravinteiden määrä ja kilpailevien mikro-organismien läsnäolo.

Aspergillus flavus ja A. parasiticus tuottavat aflatoksiineja, joiden on havaittu aiheuttavan syöpää sekä ihmisillä että koe-eläimillä. Monet Aspergillus-lajit tuottavat okratoksiini A:ta, sterigmatocystiiniä tai tremorgeeneja, jotka ovat hermomyrkkyjä ja voivat aiheuttaa mm. vapinaa, lihasnykinää ja kouristelua. Ne myös aiheuttavat syöpää. Okratoksiini A ja aflatoksiinit vaikuttavat haitallisesti mm. immuunipuolustukseen ja aiheuttavat sikiövaurioita. Aflatoksiini on toksinen keuhkokudokselle, vaikuttaa lisääntymisterveyteen ja aiheuttaa maksavaurioita, okratoksiini A vaurioittaa munuaisia.

Aspergillus-home voi alkaa kasvaa suoraan elimistössä kasvamalla mm. keuhkoputkissa, poskionteloissa, luussa tai leikkaushaavassa. Tällainen aspergillusinfektio voi olla vakavampia korkean kuolleisuuden ABPA (allerginen bronchopulmonaarinen aspergilloosi) ja invasiivinen aspergilloosi. Ihmisen aspergilloosi-infektio liittyy usein homeisen kasvimateriaalin tai kompostin käsittelyyn ulko- tai sisätiloissa, eikä liity hometaloihin. Toisaalta kosteusvaurioituneissa sairaaloissa Suomessa on ollut pienimuotoisia aspergilloosiepidemioita.

Aspergillus on yhtenä suurena tekijänä työpaikoilla koettuun terveyshaittaan. Ammattitautipotilaista on herkistynyt sille yli 20%, kun muusta väestöstä vastaava luku on vain 5%.

Erityisen tarkkana Aspergilluksen kanssa on oltava tiloissa, joissa oleskelee pieniä lapsia, raskaana olevia naisia tai vakavasti sairaita potilaita, Aspergillukset aiheuttavat vakavia terveyshaittoja. Tilan käyttökieltoa tulee harkita, jos toksiinia tuottavia lajeja on runsaasti.

Kosteissa, kuivissa ja myös kylmissä olosuhteissa

Aspergillus fumigatus viihtyy märässä ympäristössä, kun taas A. versicolor sietää hyvin pitkiä aikoja kuivuutta ja voi kasvaa myös kylmässä (+4 ˚C) Aspergillus fumigatus -mikrobia esiintyy ulkoilmassa, koska se kasvaa kosteilla kasvimateriaaleilla. Tämän vuoksi se on yleinen mm. kompostilaitosten ja maataloustilojen työilmassa A. fumigatus aiheuttaa homepölykeuhkoa (aspergilloosi), silsasientä ja korva- ja haavatulehduksia.

A. fumigatus, A. flavus. A. niger tunnetaan myös sisäilmaongelmaisista toimistoista, joissa ilma on kuivaa. Ne pärjäävät myös kuivissa olosuhteissa.

Aspergillus calidoustus -hometta löydetään sisäilmaongelmaisista tiloista jos sitä osataan etsiä. Se viihtyy niukkaravinteisissa, koneellisesti ilmastoiduissa tiloissa, kasteluvesi- ja muissa vedenjakelujärjestelmissä lähinnä kuivan ilmaston maissa. Se sietää pitkiä kuivia jaksoja elinkykyisenä, joten rakenteiden kuivuminen ei tapa kasvustoa.

 

Rakennusmateriaalit: kipsilevyt ja eristemateriaalit

Kaupasta ostetuissa kuivissa kipsilevyissä on usein jo valmiiksi hometta, joka on Aspergilluksen suvullista muotoa. Kipsimateriaalien runsas käyttö sisätilojen rakenteissa saattaakin selittää toksisten Aspergillusten dominanssin suomalaisissa, vakavasti sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa. Koska kipsilevyissä on jo valmis kasvustovaranto mikrobia, home pääsee nopeasti toimimaan, jos kipsilevy kastuu.

Suomessa käytetään rakennusmateriaaleja, etenkin lämpö- ja äänieristeitä, jotka on valmistuksen yhteydessä imeytetty väkevällä pitoisuudella booria (esim. ekovilla, selluvilla). Eristeet ovat boorinkestävien homelajien, kuten aspergillusten, suosiossa. Eristemateriaalien kastuminen luo otolliset olosuhteet mikrobien kasvulle.

 

Siivouskemikaalit ja desinfiointi

Aspergillus westerdijkiae on Suomessa yleinen sisätilojen toksiineja tuottava home. Se kasvaa kylmässäkin (+5˚C), säilyttää elinkykyisyytensä kuivuudessakin, sietää korkeitakin lämpötiloja, mutta ei kasva yli 37˚C läpötilassa. Se tuottaa toksiineja (okratoksiini A, stefasidiini B ja avrainvillamidi). A. westerdijkiae on resistentti kaikille Suomessa myydyille desinfiointikemikaaleille. Tästä syystä kyseistä mikrobia ei voi poistaa desinfioimalla. Monien mikrobilajien on havaittu sietävän myös muitakin biosideja ja homeenestoon tai homeenpoistoon käytettäviä aineita. Desinfiointia tai biosidien käyttöä ei suositella homeen poistamiseen tai kasvun estämiseen sisätiloissa.

Jotkut Apergillukset (A. westerdijkiae, A. versicolor) tuottavat myrkyllisiä ekstroliittipisaroita. Ne näkyvät pieninä nestepisaroina kasvuston pinnalla ja siitä irtoavat ilmaan ilmavirtauksen mukaan.  Pisarat voivat levitä rakenteiden sisältä sisäilmaan liitoskohtien, läpivientikohtien, halkeamien ja rakojen kautta. Alipaineisuus lisää ilmavirtaa rakenteiden läpi sisätilaan. Tästä syystä hallittu korvausilmansaanti, esimerkiksi korvausilmaventtiilien kautta, on tärkeää. Vaurioituneet materiaalit on poistettava kun vaurio löydetään, näin voidaan estää mikrobikasvustoista johtuvat ongelmat. Sisäänhengitettäessä nestepisarat imeytyvät nenän ja ylähengitysteiden limakalvolta keuhkopinnoille ja sieltä verenkiertoon.

Nykyään käytetään runsaasti pinnoille jätettäviä siivouskemikaaleja, joihin on lisätty veden ominaisuuksia muuttavia kostutinkemikaaleja. Nämä kemikaalit muuttavat veden sellaiseksi, että se aerosolisoituu hienojakoisiksi pieniksi pisaroiksi ja lisäävät näin aineen kostuttavuutta. Kostutinkemikaalien avulla pienemmällä määrällä ainetta kastuu suurempi pinta-ala. Samasta syystä se edistää kuivissa tiloissa homeiden hyötymistä ilmankosteudesta ja itiöiden itämistä.

 

Ruokatarvikkeissa ja lisäaineessa

Toksiineja tuottavia Aspergillus-lajeja ei saisi esiityä juomavedessä tai ravinnossa. Elintarvikkeita tarkkaillaan aflatoksiinien vuoksi. Aflatoksiinia voi löytyä esimerkiksi viineissä, maapähkinöissä, viljoissa ja maississa.

Aspergillus niger lajin avulla tuotetaan mm. sitruunahappoa, joka on lisäaineena (E330) monissa elintarvikkeissa. On mahdollista, että bioteknisesti tuotettuun sitruunahappoon jää jääminä tuottajakannan solukomponentteja, jotka käynnistävät yliherkkyys-reaktion henkilöissä, jotka ovat altistuneet toksisille Aspergillus nigerille.

 

Valokuvat: Leena Stenlund

Lähteet: Hengitysliitto, Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (Mirja Salkinoja-Salonen, 2016), Indoor aid, Home ja terveys (Tuula Putus)