Kiinteistön tarkastus

Asuntokaupan kuntotarkastus ja homekoira

06/2020

Suuri päätös

Asunto- tai kiinteistökauppa on yksi ihmisen suurimmista ostoksista, tästä syystä rakennuksen tai asunnon kunto ja korjaustarve on tärkeää selvittää etukäteen. Kun rakennuksen tai asunnon riskit on tiedossa, ostajalla on paremmat edellytykset pohtia, onko tämä koti se missä haluamme asua. Ja tärkeinpänä, onko rakennuksessa jotain sellaista korjaustarvetta, mihin emme halua sitoutua. Kun rakennuksen korjaustarve ja kustannukset korjauksille tiedetään, voidaan arvottaa kiinteistön ostohinta sopivaksi.

Ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus

Ennakkotarkastusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja ei voi jälkikäteen vedota sellaiseen seikkaan, mikä olisi voinut olla ennalta havaittavissa. Tarkastaminen ei ole pakollista, mutta tietämättömyyteen ei voi vedota. Ostajan on tarkastettava kaikki tilat, joihin on esteetön pääsy. Ostajan on myös tutustuttava kuntoraportteihin ja kaikkiin muihin rakennuksesta tai asunnosta oleviin dokumentteihin. Jos raportteja ei ymmärrä, niiden lukemiseen ja tulkintaa on pyydettävä apua. Tarkastus on tehtävä maallikon aisten, eli jos jo ennen ostoa on havaittavissa homeinen haju, sen syy pitää selvittää ennen kauppoja. Jos tilanteessa on erityinen syy, ostajalla on velvollisuus tehdä tarkempia tutkimuksia, jotta ongelma selviää. Erityinen syy voi olla asunnossa oleva haju, kuntoraportissa kerrottu seikka tai esimerkiksi kosteusjälki.

Myyjän turva on kattava kuntotarkastus

Myyjän velvollisuutena on toimittaa kaikki tutkimus- ja korjausdokumentit mitä rakennuksesta tai asunnosta löytyy. Myös vähäpätöiseltä tuntuvat dokumentit on luovutettava ostajaehdokkaille. Myyjän on kerrottava totuudenmukaisesti rakennuksen vaiheista, havaituista hajuista, kosteusvaurioista ja niiden korjauksista. On myyjän turva kertoa kaikki mahdolliset seikat rakennuksesta. Kun niistä kerrotaan etukäteen ennen kauppoja ja ne kirjataan kuntoraporttiin tai myyntiasiakirjaan, ostaja ei voi niistä jälkikäteen valittaa. Mitä enemmän seikkoja kuntotarkastuksessa löytyy, sitä parempi myyjälle. Järkevää kaupantekoa on selvittää myynnissä olevan rakennuksen todellinen kunto ja arvo, jotta vältytään jälkikäteen riitelyltä.

Kiinteistön tarkastus

Homekoiratarkastus ja asuntokaupan kuntotarkastus yhdessä

Teemme asuntokaupan kuntotarakastuksia ja homekoiratarkastuksia samalla käynnillä. Kuntotarkastus tehdään asuntokaupan kuntotarkastusohjetta (KH 90-00393) mukaillen. Tarkastuksessa pääpaino on sisäilman laadun ja rakenteellisten home- ja kosteusvaurioiden riskien selvittämisessä. Tarkastuskäynnillä selvitetään lisätutkimustarve ja korjaustarve siltä osin, mitä pintoja rikkomatta voidaan havainnoida.

Tarkastuksessa tarkastetaan kaikki rakennuksen sisätilat, kellarit, alapohjatilat, yläpohjatilat ja sivuvintit. Kaikkiin tiloihin on oltava pääsy tarkastushetkellä, vesikatolla on oltava asianmukaiset turvavälineet ja tikkaat talon puolesta. Salaojakaivot on kaivettava esiin ennen tarkastusta. Muuten myyjä valmistautuu tarkastukseen täyttämällä alkutietolomakkeen, jossa kerrataan rakennuksen historia ja tiedot vaurioista.

Pintakosteusmittaukset tehdään märkätiloihin ja muihin tarvittaviin rakenteisiin, sisäilman olosuhteet (lämpötila, hiilidioksidi, kosteus) mitataan, paine-ero rakenteen yli mitataan, selvitetään edellytyksiä ilmanvaihdon toiminnalle tai sen parantamiselle, ja tarpeen mukaan selvitetään ilmavuotoja merkkisavun tai lämpökameran avulla.

Tarkastuksessa voidaan tehdä lisätyönä kevyitä rakenneavauksia, myös alapohjan ryömintätila voidaan tarkastaa läpiryömimällä. Rakenneavauskohtien sulkeminen ja ennallistaminen jää rakennuksen omistajalle. Usein vanhemmassa rakennuksessa voi olla laajemmin rakenneavauksille tarvetta. Tällöin tehdään kuntotarkastuksen yhteydessä vain kuntotarkastus ja laajemmat tutkimukset voidaan tehdä eri kerralla tarpeen mukaan.

Asuntokauppa vs. kiinteistökauppa

Asuntokauppa tarkoittaa rivitalo-, kerrostalo-, paritalo- tai erillistaloasunnon ostamista. Asunnon ostajalla on kahden vuoden ”reklamaatioaika” havaitsemistaan virheistä ja puutteista, mistä hän ei ollut tietoinen asuntokauppaa tehdessä. Asunto-osakeyhtiön vastuunjaon vuoksi, harvemmin päästään reklamoimaan myyjää myöhemmin havaituista vioista, vaan ostaja hoitaa asioita taloyhtiön kanssa. Taloyhtiö on vastuussa rakenteista ja niiden kunnosta. Jos rakenteissa havaitaan puutteita tai vaurioita, periaatteessa taloyhtiön on ne selvitettävä ja korjattava. Riippuu tietenkin taloyhtiöstä, miten rivakasti toimeen tartutaan ja millä keinoilla. Taloyhtiön kustannuksella tehdään rakenteelliset korjaukset, asukas yleensä hoitaa pintasiistimiset. Kuitenkin on muistettava, että taloyhtiön menot kustannetaan vastikkeina kaikilta. Kyseisen taloyhtiön mahdollisesti poikkeava yhtiöjärjestys on hyvä selvittää, ja tarkentaa miten se vaikuttaa rakenteiden korjausvastuuseen.

Kiinteistökaupassa ostetaan omakotitalokiinteistö, siinä reklamaatioaika on nykysäädösten mukaan 5 vuotta. Kiinteistöstä vastataan täysin itse, joten myyjä on täysin vastuussa myymästään rakennuksesta ja ostajalla on täysi vastuu selvittää onko kiinteistö myyntihinnan arvoinen. Kaupanteossa vastuu siirtyy ostajalle, joten vaikka jälkikäteen voidaan reklamoida havaituista puutteista ja virheistä, on järkevämpää selvittää asiat heti. Kuntotarkastajalle tulee hyvin usein vastaan vanhoja huonokuntoisia kiinteistöjä, joissa on valtava korjausvelka, mutta joista kuitenkin pyydetään alueen mukaista neliöhintaa. Huonokuntoista kiinteistöä ei välttämättä heti tunnista, pinnat on voitu laittaa nätiksi sisältä ja ulkoa. Rakenteiden kunto ja korjaustarve pitäisi olla tärkein seikka uutta kotia valittaessa. Kaikissa rakennuksissa löytyy vähintään jonkin verran huolto- tai korjaustarvetta, ostajan onkin mietittävä minkäkokoisiin remontteihin hän on valmistautunut ostaessaan taloa.

Tyypillinen tapaus on vanhan kellarillisen talon osto, josta ennen kaupantekoa ostajan tulisi ymmärtää kellarin mahdolliset korjaustarpeet. Jos kellarissa havaitaan kosteusjälkeä tai riskirakenteita kuntotarkastuksessa, ei myyjä ole enää vastuussa näistä jälkikäteen. Samoin jos ostetaan 70-luvun matalasokkelista taloa, on ymmärrettävä että seinän alaosan riskirakennemaininta kuntoraportissa voi tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia ja laajoja remontteja, joista myyjä ei käytännössä ole enää vastuussa jos riski on havaittu ennen kaupantekoa.

Tavoitteena ymmärrys

Teemme tarkastuksen niin, että kaikki tarkastuksessa paikallaolijat ymmärtävät ostettavan kodin rakenteet ja riskit rakenteissa ja sisäilmalle. Kaikki aiemmat dokumentit käydään läpi yhdessä ja katsotaan rakennekuvat. Havainnot ja löydökset käydään läpi selkeästi selostaen niin, että tarkastuksen jälkeen sekä ostajalla että myyjällä on parempi kuva ostettavasta rakennuksesta. Tarkastuksesta tehdään toki myös kattava raportti, jossa on kerrottu riskit, lisätutkimustarve ja selkeät korjaus- ja huoltotarpeet. Tarkastuksen jälkeen ostaja voi miettiä, onko valmis mahdollisiin esiintulleisiin remonttitarpeisiin ja miten esiintulleet seikat vaikuttavat kiinteistön hintaan.

Kysy tarjous

Kysy tarjous asuntokauppatarkastuksen ja homekoiratarkastuksen yhteiskäynnistä. Tarjouspyynnössä on hyvä kertoa minkälainen ja minkä ikäinen rakennus on kyseessä, onko rakennuksessa tarkastettavaa alapohjan ryömintätilaa, yläpohjatilaa, onko vesikatto tarkastettavissa, sekä onko lupa tehdä rakenneavauksia vai ei. Tarkastukset suorittaa aina sertifioitu rakennusterveysasiantuntija (RTA).

info@espoonhomekoirat.fi

« Palaa takaisin