Home pois!
Puumateriaalit
Mikrobikasvusto voi kasvaa puun pinnalla, jos olosuhteet ovat kasvulle otolliset. Jos puussa on tummentumaa, kosteusjälkiä tai laikkuja, pinnassa voi olla mikrobikasvustoa, eli hometta. Lahottajasieni tekee tuhoja pinnan lisäksi puun sisällä, ja voi vaikuttaa puun kestävyyteen.
Jos puuosat ovat helposti vaihdettavissa, vaurioituneet puuosat on hyvä uusia. Paksummista tai kantavista rakenteista tai jos vaurio on vähäinen, voidaan pintaa hiomalla tai höyläämällä poistaa vaurioitunutta pintakerrosta. Jos puu on lahoa, se pitää uusia kokonaan.
Kestopuu on käsitelty suoja-aineilla, jotka estävät tai hidastavat mikrobien kasvua. Kestopuukin kuitenkin homehtuu, jos kosteutta on tarpeeksi ja riittävän kauan. Kestopuussa kasvaa tyypillisesti toksisempia, eli myrkyllisempiä homelajeja, sillä heikot lajit eivät pärjää kestopuussa.
Sisäverhouslevyt
Kipsilevyn pinnassa on usein paperipinta, joka vaurioituu helposti kastuessaan. Paperi imee kosteutta, jolloin paperi liimoineen muodostuu hyväksi kasvualustaksi mikrobeille. Kipsilevyssä kasvaa mielellään homelajeista mm. Stachybotrys chartarum. Kipsilevy on uusittava, jos se homehtuu. Mikrobit voivat elää myös kipsilevyn sisällä, joten vaurioituneen pintapaperin poistaminen ei riitä.
Puukuitulevy on valmistettu yleensä kokoonpuristetusta tai päällekkäin liimatuista puulevyistä. Huokoisessa puukuitulevyssä mikrobikasvustoa muodostuu usein myös materiaalin sisälle, joten levytys on uusittava, jos siinä näkyy merkkejä vaurioitumisesta.
Eristemateriaalit
Perinteisenä eristeenä käytetty sahanpuru homehtuu helposti kastuessaan toistuvasti tai jatkuvasti. Sahanpuru voi olla osittain mikrobivaurioitunutta jo asennusvaiheessa. Muutkin perinteiset eristemateriaalit, kuten sammal, turve, kutteripuru, tojalevy sekä muut puusta tai kasvinosista tehdyt tai eläinperäiset materiaalit, ovat erityisen vaurioherkkiä, jos eristetilassa on kosteusvaurio. Vanhat vaurioituneet materiaalit on hyvä uusia.
Eristevillakin voi homehtua, tosin mineraalivillassa tai lasivillassa ei yleensä voi silmin nähdä kasvustoa. Jos halutaan selvittää eristemateriaalien vaurioita, on otettava materiaalista näyte mikrobianalyysiä varten. Homehtunut eristevilla on uusittava. Eristevillassa voi olla paikoin tummentumaa ilman että materiaali on homeessa. Eristevilla likaantuu niistä kohdista, joissa on ilmavuotoa rakenteen läpi, jolloin ilman lika jää villakuituihin. Laajasti mustunut villa voidaan uusia tarpeen mukaan.
Uusissa eristemateriaaleissa on pyritty estämään homehtumista valitsemalla materiaalin huokoskokoa ja tiiveyttä sellaiseksi, että mikrobikasvusto tai vesi eivät pääse tunkeutumaan eristeen sisälle. Joissain eristemateriaaleissa on pyritty homeenestoaineita lisäämällä estämään kasvuston muodostumista. Riittävä ja pitkäaikainen kosteus voi kuitenkin homehduttaa pinnan. Mikä tahansa pinta voi homehtua oikeissa olosuhteissa, sillä pintoihin kerääntyy aina likaa, jolloin mikrobikasvustolle on pinnalla ravintoa.
Betoni
Vanha betoni homehtuu helpommin kuin uusi betoni. Mikrobikasvusto kasvaa pinnassa, betoni ei homehdu läpi. Vanhassa betonissa kasvustolla on kuitenkin mahdollisuus päästä syvemmälle betonin huokosiin ja halkeamiin. Betonipinnasta mikrobikasvustoa voidaan poistaa mekaanisesti jyrsimällä, hiomalla tai esimerkiksi hiekkapuhaltamalla pintaa. Homehtunutta pintaa on hyvä poistaa noin 2-6 mm syvyydeltä, riippuen betonin iästä ja huokoisuudesta.
Muista:
- Mikrobikasvustoa ei voida poistaa täysin desinfioimalla tai homeenestoaineilla. Homevaurion desinfiointia ei suositella sisätiloihin muuten kuin poikkeustapauksissa, kuten viemärivuotojen yhteydessä.
- Korjauksen yhteydessä on selvitettävä syy vauriolle ja estettävä kosteuden pääsy rakenteisiin, jotta vaurio ei uusi.
« Palaa takaisin