Alipaine syyllinen
Homekoiran ilmaisukohdat vaativat lähes aina tarkempia tutkimuksia, koira ei osaa sanoa mistä haju johtuu. Lisätutkimuksiin on varauduttava, kun tilaa homekoiran.
Tasapainottamaton tai liian tehokas koneellinen ilmanvaihto, savupiippuvaikutus rakennuksessa, sääolosuhteet tai rakennuksen sisäiset lämpötilaerot voivat aiheuttaa ilman virtausta rakennukseen vuotoilmana. Tällöin rakennuksen joku osa on alipaineinen ulkoilmaan nähden, yleensä suurin alipaine on rakennuksen alapohjan ja seinien alaosan alueella. Alipaine aiheuttaa ilman virtaamista sisälle päin.
Homekoira voi tehdä ilmaisun rakenteiden liitoskohtiin, läpivientikohtiin tai halkeamiin, joista on ilmareitti asuntoon sisälle. Alapohjan laatan ja seinärakenteiden välissä voi olla esimerkiksi betonilaatan kutistumisesta johtuvaa rakoa, josta hajua voi tulla suoraan maaperästä tai alapohjan alueelta. Rakenteista riippuen, ilmareittiä voidaan pyrkiä estämään tiivistämällä rakenteita. Ilmanvaihdon tasapainotus ja riittävä korvausilman saanti voivat vähentää rakenteiden läpi ilmavuotoja. Ilmanvaihdon toiminnan parantamisen vaikutukset eivät välttämättä kuitenkaan ole riittäviä tai poista ongelmaa kokonaan. Voimakas haju voi tulla sisätilaan, vaikka alipainetta ei olisikaan, ilmareitti riittää hajujen leviämiselle. Hajut voivat tulla läpi myös yleisistä tiivistysmateriaaleista ja höyrynsulkumuoveista, joten kevyt tiivistäminen ei välttämättä auta ongelmaan.
Alapohjan betonilaatan kutistuessa laatan reunoille voi muodostua rakoa ja halkeamaa, joista voi päästä asuntoon epäpuhtauksia ja hajuja. Myös radon-kaasu pääsee helposti sisätilaan.
Ilmavuoto maaperästä ei ole täysin ongelmaton
Ilmavuoto maaperästä ei ole täysin ongelmaton. Maaperässä on aina runsaasti mikrobeita ja bakteereja, ilmavuodon kautta sisätilaan voi päästä epäpuhtauksia ja hajuja, joista voi aiheutua oireilua asukkaalle tai tilankäyttäjälle. Korvausilma ei saisi tulla asuntoon alapohjan kautta. Rossipohjaisessa alapohjassa mikrobikasvustoa voi olla esimerkiksi sokkelirakenteen levytyksessä, alapohjan puumateriaaleissa tai maa-aineksessa. Rakenteiden alla voi myös olla tuhoeläinten pesiä, raatoja tai muuta hajuja tai homekasvustoa aiheuttavaa, joista hajua tulee sisätilaan.
Ilmavuodon kautta asuntoon voi päästä myös radonia, joka on hajuton kaasu ja voi aiheuttaa syöpää. Asunnon radonpitoisuutta on hyvä mitata talvikaudella ja rakenteet tiivistää radonkaasua läpäisemättömäksi.
Ilmavuotokohdasta koiralle tuleva haju ei ole kuitenkaan aina peräisin vain maaperästä tai ryömintätilaisen alapohjan alueelta. Alapohjan tai ulkoseinän rakenteissa voi olla mikrobivaurio johtuen maaperästä kapillaarisesti nousevasta kosteudesta, lammikoituvasta vedestä, ulkoseinien kautta valuvasta kosteudesta tai alapohjan alueelta tulevasta kosteudesta diffuusion tai konvektion vaikutuksesta. Kosteus voi kondensoitua rakenteisiin ja aiheuttaa mikrobikasvustoa, erityisesti jos alapohja on puurakenteinen. Valesokkelirakenne on erityisen suuressa riskissä vaurioitua, mikrobikasvustoa voi löytyä myös seinärakenteista. Alapohjan betonilaatta voi olla myös kerroksellinen rakenne, jossa on betonikerrosten välissä eristemateriaalia tai muuta materiaalia, joka voi myös vaurioitua.
Tiivistys on homevauriokohteessa vain ensiapu
Rakenteet määrittävät osaltaan tiivistysmateriaalien valintaa ja tiivistystyön onnistumista. Puurakenteita on käytännössä hyvin vaikea saada tiivistettyä liitoksistaan, tiili- ja harkkorakenne huokoisina materiaaleina voivat tiivistyksestä huolimatta päästää ilmaa rakenteen läpi. Jos puurakenteisen ulkoseinän ja alapohjan rakoa tiivistää, hajut voivat silti päästä seinärakenteen sisälle ja päästä asuntoon ylempänä seinärakenteessa rakenneliitoksista ja ikkunakarmeista, tai suoraan rakennuslevyn läpi. Betonirakenteita on helpompi tiivistää, mutta tiivistyksen onnitumisesta ei ole takeita. Tiivistystyön haasteina ovat oikeanlaisen tiivistysmateriaalin käyttö ja tiivistysmateriaalin asennus. Hajut voivat läpäistä osaa tiivistysmateriaaleista, joten suositeltavaa on valita mahdollisimman kaasutiivis, molempiin tiivistettäviin pintoihin kiinnitettävä materiaali. Tiivistysmateriaalin valintaan on hyvä kysyä apua asiantuntijalta. Homevaurioituneeseen rakenteeseen tiivistystä suositellaan vain ensiapuna, kun suunnitellaan suurempaa korjausta. Vaurioituneet materiaalit on aina pyrittävä poistamaan, tiivistämisen ei ole käytännössä havaittu soveltuvan homekohteisiin. Tyypillistä on, että homekoira haistaa homeen tiivistyksestä huolimatta, jos tiivistys on tehty huolimattomasti tai väärillä materiaaleilla.
Rakenneavauksilla selvyyttä asiaan
Mikrobivaurion mahdollisuus on aina selvitettävä ja korjaus- tai tiivistyspäätökset tehtävä rakenteiden kunnon mukaan. Pelkästään ilmavuotoa todentamalla ei voida saada selvyyttä hajun alkuperästä tai ongelman vakavuudesta. Riittävien rakenneavausten tai muiden selvitysten avulla voidaan selvittää rakenteiden mikrobibiologinen kunto, materiaalit ja mahdolliset riskirakenteet. Tärkeää on selvittää ongelman syy, jotta kohtaan voidaan suunnitella rakenteisiin sopivat toimenpiteet.
Rakennustekniikkaa ymmärtävä homekoiraohjaaja pystyy neuvomaan, mitä rakenteita ja materiaaleja on hyvä tarkastaa. Olennaista on selvittää, mikä mahdollisesti on vauriomekanismi rakenteessa, vai onko kyseessä ilmavuoto maaperästä.
Lämpökameran avulla voidaan talvikaudella selvittää asunnon ilmavuotoja. Alapohjan ja ulkoseinärakenteen välissä on jokin rakenteellinen poikkeama, josta johtuen kylmää ilmaa vuotaa asuntoon päin.