Mikrobit: näytteenotto, osa3
Näytteenoton avulla syy selville?
Syy kastumiselle ja vaurioitumiselle on aina selvitettävä. Jos vaurioiden syytä ei selvitetä, ei voida ratkaista sopivaa korjausmenetelmää. Syy voi olla esimerkiksi ulkopuolelta tullut kosteus viistosateen, ikkunoiden pellitysten raoista tulleiden vuotojen tai sokkelista kapillaarisesti nousten tuleva kosteus. Sisäpuolelta voi aiheutua paikallisia vesi- tai putkivuotoja, joista vettä voi päästä valumaan eristekerroksessa tai rakenteiden sisällä piilossa yllättävänkin kauas. Tilojen käytöstä ja asukkaiden toiminnasta johtuvat kosteusrasitukset, kuten kaatuvat vesiämpärit tai vuotava akvaario, tai valumaan jätetty vesihana voivat tuottaa yllättäviin paikkoihin vaurioita. Ennen vanhaan ei juuri kuivailtu tai korjattu paikallisia kosteusvaurioita ja suhtautuminen homeeseen oli osittain erilaista, joten edelleen nykypäivänä voi tulla vastaan 90- tai jopa 50-luvulla tulleita kosteus- ja mikrobivaurioita. Vanhoissa hirsirakennuksissa tavallinen käyttötapa rakenteilla oli niin, että alimmat hirret homehtuivat ja lahosivat maaperän kosteudesta johtuen hiljalleen. Sitten pahimmin vaurioituneita osia vaihdettiin muutaman vuoden välein tarpeen mukaan. Vaihto tuli ajankohtaiseksi kun haju alkoi tuntua voimakkaana tai jos rakenteet alkoivat painua. Tavallinen tilanne vanhan talon remontoinnin yhteydessä onkin yllättäen löytyvät vanhat kosteusvauriot tai lahot puurakenteet. Jos homehtuneita materiaaleja ei ole uusittu, samat kasvustot voivat olla siellä edelleen aiheuttamassa hajua ja oireilua.
Näytteenoton avulla voidaan selvittää epäselvissä tapauksissa syytä vauriolle. Jos syy ei ole heti selvä aistinvaraisten havaintojen perusteella, voidaan suunnitella näytteenottoa niin, että valitaan eri kohdista ja eri materiaaleista näytteitä laboratorioanalyysiin. Näin voidaan saada selville missä mikrobivauriot todellisuudessa ovat ja mahdollisesti myös se mistä suunnasta kosteutta on tullut, ylhäältä, alhaalta vai jostain muualta.
Tyypillinen ongelma erityisesti toimistorakennuksissa on siivousvesistä tulleet paikalliset vauriot. Lattioiden vuosittaisen vahaamisen yhteydessä vaha on poistettu heittämällä ämpäreittäin vettä lattialle. Sieltä vesi on sitten lastalla poistettu – osa on tietysti jo ehtinyt imeytyä väliseinien puukuitulevyjen tai kipsilevyjen alaosiin ja ovien karmirakenteiden alaosiin. Runsas vedenkäyttö voi aiheuttaa lattialistojen taakse ja seinien levytysten alaosiin mittavia mikrobivaurioita. Vaikka vain pieni alue seinästä olisi vaurioitunut, näistäkin voi tulla oireilua jos pieniä vaurioita on monin paikoin. Homekoiran ilmaisukohta ei aina tarkoitakaan massiivista vauriota, vaan kyseessä voi olla seinän alaosassa tai kynnyksen takana oleva pieni homerantu.
Syy ja olosuhteet
Kun rakenteen kastumiselle ja vaurioitumiselle on selvitetty syy, voidaan tehdä rakenteen korjaukset. Korjausmenetelmiä valittaessa on estettävä rakenteen kastuminen jatkossa, ja tehtävä kestävät materiaalivalinnat. Purkulaajuus selvitetään tarvittaessa materiaalinäytteenoton avulla. Jos rakenteessa on ollut esimerkiksi vesivuoto, voidaan ottaa näytteitä kauempaa vauriokohdasta. Näin selvitetään miten pitkälle mikrobivaurio ulottuu. Purkulaajuus on hyvä tehdä tavallisestikin riittävälle laajuudelle, vähintään 50cm etisyydelle mikrobivauriosta. Kantavissa rakenteissa halutaan usein säilyttää kantavat rakenneosat, vaikka niistä voi löytyä mikrobivauriota. Tällöin säilytettävät rakenneosat on käsiteltävä asianmukaisesti. Esimerkiksi puurakenteista voidaan höylätä pinnat. Eristevilloja on turha säästellä.
Syy rakenteen homehtumiselle on olosuhteet. Jos kosteutta ja lämpöä riittää, kaikki materiaalit homehtuvat vähintään pinnaltaan. Olosuhteet on muutettava toisenlaisiksi, jos halutaan, että rakenne kestää terveenä ja kuivana.
« Palaa takaisin