NUUH NUUH!
NUUH NUUH! Kuntatekniikan lehdessä 4/19 kattava artikkeli homekoira-aiheeseen.
Kuntotutkimuksessa koiran havainnot ovat erittäin tärkeitä, sillä ne ohjaavat tutkimuksia myös sellaisiin kohtiin, joita tutkija ei muuten välttämättä huomaisi. Usein syy koiran havainnoille löytyy rakennekuvia tarkastelemalla tai rakenneavauksella – kohdassa on joku herkästi vaurioituva rakenne tai materiaali, tai kohdasta on ilmavuotoa vaikkapa homeisesta kellarista käyttötiloihin.
Joskus koiran havaintokohtia ovat vain ne tyypilliset riskirakenteet, mutta yhtä usein hajukohdat ovat tavallisuudesta poikkeavia. Tällöin voidaan päästä sellaisen ongelman juurille, mitä ei olisi löydetty tavallisen kuntotutkimuksen avulla.
Homekoiratyössä välillä tuleekin vastaan rakennuksia, joihin on vuosikausia tehty monenlaisia kuntotutkimuksia ja sisäilmaselvityksiä, mutta tutkimuksista ja korjauksista huolimatta tilankäyttäjät oireilevat. Syytä oireilulle ei ole aiemmin löydetty, mutta on helpotus, kun koira havaitsee ongelmia rakenteissa ja vaurioita päästään korjaamaan.
Tilankäyttäjien oireilu ei aina johdu rakenteiden homevaurioista, terveyshaittaa voivat aiheuttaa muutkin sisäilman tekijät. Homekoiran avulla saadaan kuitenkin hyvä ja kattava kokonaiskäsitys siitä, voiko oireilun syy olla home ja onko tiloissa mikrobiperäisiä hajuja. Parhaimmassa tapauksessa oireilulle löydetään joku selkeä syy, joka on helppo korjata.
Etenkin jos sisäilmaselvityksiin ei ole varattu suurta budjettia, homekoiran avulla voidaan kohdentaa tutkimuksia ja näin tehdä täsmäisku ongelmakohtiin. Ennakoivana tarkastusmallina homekoiran avulla voidaan saada vihiä tulevista homeongelmista ennen kuin ongelma on laajentunut oireiluttavaksi ja suureksi vaurioksi.
Vaikka sisäilmaselvitysten suuret kustannukset voivat huolettaa, kuntotutkimusten kustannukset ovat kuitenkin vain muutamien prosenttien luokkaa korjausbudjetista. Jos tarkastus tehdään ennakoivana rakennuksen huoltoon kuuluvana tarkastuksena ja ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa, korjausten kustannuksetkin ovat selvästi vähäisempiä.
Tässä vain pieni katkelma, kannattaa käydä lukemassa koko artikkeli alla olevista linkeistä.
Linkistä juttuun, klikkaa tästä!
Kuva: Jenni Somervalli
Lehtilähde: Kuntatekniikka 4/2019
« Palaa takaisin
