Riskirakenne on vaurio

Mikä se on?

Riskirakenne kertoo juuri nimensä mukaisesta riskistä – riski siihen että rakenne on vaurioitunut. Jotta rakenne on määritelty riskirakenteeksi, on vuosikymmenien aikana havaittu, että kyseinen rakenne vaurioituu helposti. Vaurio tarkoittaa, että rakenteessa voi olla kosteus- tai homevaurio.

Riskirakenteessa rakenne on huono. Rakenne ei kestä vallitsevia olosuhteita. Tekohetkellä ei ole osattu miettiä rakenteen toimintaa vuosikymmenien aikana vaihtelevissa säärasituksissa, tai rakenteen toiminta on huonontunut materiaalien ikääntymisen vuoksi. Kosteus maaperästä, sateesta tai vesivuotokohdista pääsee rakenteen sisälle aiheuttamaan mikrobikasvustoja. Voi myös olla, että kosteus on peräisin sisäilman kosteudesta, kun kosteus kondensoituu, eli tiivistyy rakenteen sisälle. Näin voi käydä jos höyrynsulku on puutteellinen tai jos rakenne ei pääse tuulettumaan riittävästi. Tällöin rakenne voi olla vaurioitunut, vaikka mitään näkyvää syytä ei vauriolle ole.

Hometalkoiden linkistä saa tietoa suomalaisten rakennusten riskirakenteista, niiden vauriomekanismeista ja ohjeita riskirakenteiden tutkimiseen.

Hometalkoot – tunnista ja tutki riskirakenne

Iso vai pieni riski?

Joskus riski on vähäinen, joskus suurempi. On myös riskirakenteita, joista valtaosa on vaurioitunut.

Riskirakenteiden vaurioitumisen yeisyyttä on pyritty selvittämään vuonna 2003 valmistuneessa opinnäytetyössä [1]. Tutkimuksessa otanta oli vähäinen, nelisenkymmentä 1940-90 -luvun rakennusta, mutta tutkimuksesta voidaan saada suuntaa-antavia arvioita vaurioiden yleisyydestä. Huomioitavaa on, että rakenteita avaamalla voidaan saada selville vain pienen alueen kuntoa, jolloin vain osa vaurioista saadaan näkymään. Suurin osa tutkituista riskirakenteista oli joko vaurioitunut tai rakenteessa havaittiin viite ongelmasta, alla tarkemmat prosenttiluvut.

• Valesokkeli: Noin 60%
• Betonilattian yläpuolinen puurunkoinen eristetty lattia: Noin 85% 
• Maanvastainen sisäpuolelta eristetty seinärakenne: Noin 75% 

Kuntotarkastuksen yhteydessä on tehtävä rakenneavaus kyseisiin riskirakenteisiin. Lisäksi on tarkastettava lattiapinnan alapuolelta lähtevä levyrakenteinen väliseinä ja vesikaton suuntaisen yläpohjarakenteen tuuletuksen toiminta.

Lähtökohtana voidaan ajatella, että riskirakenne on vaurioitunut ja vaatii toimenpiteitä, jos ei toisin todisteta.

Miksi?

Jos riskirakennetta ei  korjaa, uudista rakenteita tai estä kosteuden pääsyä rakenteisiin, riski todennäköisesti konkretisoituu ennemmin tai myöhemmin. Homeisen ja kastuneen rakenteen korjaaminen on aina työläämpää, hitaampaa ja kalliimpaa, eikä korjauksen onnistumisesta ole takeita. Helpoimmalla päästään, jos rakenteita korjaa ennaltaehkäisevästi jo silloin kun rakenteet ovat terveet.

Jos vauriota ei rakenteessa ole, on vielä aikaa selvittää tarvittavat toimenpiteet tulevien  vaurioiden ehkäisemiseksi.

Tarkasta riskirakenne

Riskirakenne on syytä tarkastaa asuntokaupoilla, mutta myös kun tutkii oman rakennuksen mahdollisia ongelmia. Jos rakenteessa vaikuttaa olevan jotain epäilyttävää, kuten kosteusjälkiä, värimuutoksia tai materiaalien haurastumista, on viimeistään syytä tarkastaa rakenteen kunto.  Vaikka ongelmista ei ole vielä tietoa, on hyvä selvittää mahdollista vaurioitumista jo ennen vaurion syntymistä tai sen laajentumista.

Kun riskirakenne on tiedossa, voidaan miettiä tarvittavia toimenpiteitä mahdollisten tulevien ongelmien estämiseksi. Sopivia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi salaojituksen asentaminen ja hulevesien poisohjaaminen, perusmuuriin patolevytyksen asentaminen, kapillaarikatkomateriaalin asentaminen tai rakenteen tuulettumisen lisääminen. Tarvittavia toimenpiteitä kannattaa selvittää kuntotutkijan, rakennusterveysasiantuntijan tai korjaussuunnittelijan avulla. Tarkoituksena on estää rakenteen kastuminen kaikissa olosuhteissa.

Riskirakennetta voidaan tarkastaa rakenteita avaamalla.  Rakenneavaus on ainoa keino selvittää mitä rakenteen sisällä on. Rakenneavauksen avulla voidaan nähdä rakennekerrokset, selvittää materiaalien vaurioitumista ja havainnoida rakenteen kastumista. Vaurion selvityksen lisäksi tärkeää on selvittää syy vauriolle,  mistä syystä vaurio on syntynyt. Tällöin voidaan tehdä toimenpiteitä vaurion estämiseksi jatkossa.

Asuntokaupan kuntoarvio tai kuntotarkastus

Jos rakennuksen myyntitiedoissa lukee ”kuntotarkastettu”, se ei tarkoita sitä että rakennus olisi läpäissyt tutkimuksen, tai että korjattavaa tai vaurioita ei olisi. Käytännössä kuntotarkastettu tarkoittaa vain sitä, että kuntotutkija on käynyt rakenteita ja rakenteiden ikää läpi ja listannut niitä raporttiin. Riskirakenteet luetellaan raportissa, ne annetaan tiedoksi. Tästä ostajan tulisi ymmärtää, että kuntoarvion jälkeenkin riskirakenne yleensä vaatii tarkastusta. Kuntoraporteissa harvoin otetaan tarkemmin kantaa sisäilman laatuun tai rakenteiden homehtumiseen liittyviin seikkoihin, vaikka nämä ovat erittäin oleellisia asukkaan ja asunnon ostajan kannalta. Kuntoraportin termit ja pienellä präntätty voivat jäädä huomiotta, vaikka kuntotutkijan kirjaaman riskirakenteen korjaamiskustannukset voivat olla kymmeniätuhansia, tai jopa yli satatuhatta euroa. Kuntotutkijalta on kysyttävä, miten tämä rakenne voidaan korjata ja mitkä ovat korjauskustannukset. Jos kuntoraporttia ei itse ymmärrä, on se luetettava ammattilaisella.

Homekoira ja asiantuntija hyvä apu

Hyvä keino tarkastaa riskirakenteita on selvittää rakenteista tulevia hajuja homekoiran avulla. Näin päästään selvittämään koko asunnon hajuja kerralla, ja voidaan selvittää parhaimmat kohdat rakenneavauksille, kosteusmittauksille ja muille tarkastuksille.  Asiantuntija voi jo suoraan kertoa käynnillä riskirakenteen vaurioitumismekanismit ja arvioida todennäköisyyttä vauriolle havaintojen perusteella. Jos koira on ilmaissut havainneensa mikrobiperäistä hajua riskirakenteessa, asiantuntija kertoo tavat selvittää rakenteen vaurioitumista sekä tapoja joilla tavallisesti korjataan kyseisenlaista vauriota.  Tarkemmat korjaussuunnitelmat on tehtävä pätevän korjaussuunnittelijan toimesta.

Koiran havaitsemien hajujen merkitystä arvioidessa, on tärkeää homekoiraohjaajan osaaminen ja kokemus rakennustekniikasta, erilaisista rakennuksista ja niiden vaurioitumisesta, sekä laajemmin sisäilma-asioista.

Homekoiratarkastus on hyvä keino aloittaa kuntotarkastus tai sisäilmaepäilyn selvittäminen. Läheskään aina vaurio ei ole riskirakenteessa, muissakin rakenneosissa voi olla paikallisia tai laajempia vaurioita. Homekoiratarkastuksessa pyritään paikantamaan kaikki vauriokohdat ja selvittämään tarvittavia toimenpiteitä.

 

[1] J. Koramo: Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa. Opinnäytetyö 2003.

 

 

« Palaa takaisin