Valesokkelista harmia
Valesokkeli on riskirakenne
Matalaperustainen talo on ollut 1980- ja 1970-luvuilla yleinen rakennustapa. Silloisen tietotaidon varassa tehtiin helppopääsyisiä ja lähellä maan tasoa olevia rakennuksia. Matalasta perustuksesta johtuen sokkelirakenteena voi olla valesokkeli, eli piilosokkeli, jossa ulkoseinärakenne alkaa hyvin läheltä maan pintaa. Lattia voi olla maan pintatasoa alempanakin. Valesokkelin voi tunnistaa mm. siitä, että ovien paikat ovat keskellä sokkelia, eivätkä sokkelirakenteen päällä. Myös korkeampirakenteisia valesokkelirakenteita on, joskus valesokkeli on tunnistettavissa vain avaamalla rakenteita.
Kosteus aiheuttaa ongelmia
Ongelma valesokkelirakenteessa on ulkoseinän alapohjauspuun ja seinärakenteen alaosien vaurioituminen kosteudesta. Puurakenteisessa alajuoksussa tai läheisissä materiaaleissa (eristevilla ym.) voi alkaa muodostua mikrobikasvustoa, jos kosteutta on pitkäaikaisesti tai ajoittain. Kosteutta rakenteisiin tulee usein maaperästä kapillaarisesti, joskus myös ilmavuotojen kautta.
Merkkejä sokkelirakenteen vaurioitumisesta voi olla esimerkiksi haju sisätiloissa tai asukkaiden oireilu. Haju voi jäädä vaatteisiin tai tuttava huomauttaa hajusta. Aina hajua tai muita ennakoivia merkkejä ei ole tai niitä ei havaita. Ulkopuolella sokkelissa tai ulkoseinärakenteen alaosassa voi näkyä jälkiä kosteudesta paikoitellen tai kauttaaltaan. Rakenne voi olla märkä ajoittain tai koko ajan, kosteutta voi tulla esimerkiksi vain tiettyinä vuodenaikaoina tai rankkasateiden aikana, kun salaojitus ei toimi riittävästi. Katolta rännien ja syöksytorvien kautta kerätty vesi laskee ulkoseinärakenteen läheisyyteen, jos vettä ei ole johdettu hulevesiviemäriin tai riittävän kauas rakennuksesta. Syöksytorvien läheisyydessä voi näkyä korostuneesti kosteusjälkiä seinärakenteen alaosissa. Sokkelissa tai seinärakenteessa kasvava sammal tai sienikasvusto viittaa runsaaseen kosteusrasitukseen.
Kaikki valesokkelitalot eivät suinkaan ole vaurioituneita, mutta valitettavasti suuri osa on. Jos rakenne on vielä kunnossa, on hyvä tehdä ennaltaehkäisevästi toimenpiteitä ulkopuolen kosteusrasituksen vähentämiseksi ja varmistaa, että rakenne ei pääse kastumaan. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huoltotoimenpiteillä voidaan mahdollisesti pitää rakennetta kunnossa vielä pitkään.
Sokkelirakenteen ja alapohjan kosteusrasitetta voidaan vähentää muokkaamalla maan kaatoja pois päin rakennuksesta, varmistamalla toimiva ja riittävän syvälle asennettu salaojitus ja suojaamalla sokkelirakennetta esimerkiksi patolevytyksellä. Sokkelin vierestä on hyvä poistaa kasvillisuus ja multamaa, ja korvata se kapillaarikatkomateriaalilla (sepeli). Hulevesi, eli katolta ja sateista maan pinnalla valuvat vedet, on hyvä saattaa ohjatusti riittävän kauas rakennuksesta tai perusvesikaivoon. Näin maan kosteuden vaikutuksia rakenteille voidaan vähentää.
Kuntotutkija selvittää rakenteiden kuntoa ja materiaalien vaurioitumista
Valesokkelirakenteen kuntoa voidaan selvittää avaamalla rakenteita. Seinärakenteen alaosaan tehdään riittävän kokoinen aukko, jonka kautta poistetaan eristemateriaalia kohdasta. Eristemateriaalin alla on yksi tai useampi alaohjauspuu, alajuoksu. Alimmasta puurakenteesta otetaan pieni pala pois, jotta päästään tarkastamaan myös alaohjauspuun alapinta. Rakenneavauksia tehdään tyypillisesti muutamiiin kohtiin rakennuksessa, hieman eri puolille rakennusta ja erilaisiin rakenneosiin, jos sellaisia on. Näin voidaan selvittää eri rakenteiden vaurioita ja vaurioiden laajuutta. Jos vaurio ei ole silminnähtävä, voidaan seinän alaosasta eristemateriaalista ja puumateriaaleista ottaa materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Alaohjauspuun ja muiden rakenteiden kosteutta mittaamalla voidaan selvittää rakenteiden sen hetkistä kosteutta, mutta myös kuivat vaurioituneet rakenteet on korjattava.
Homekoiratarkastuksen avulla on hyvä aloittaa selvitykset, jos epäilee talossa ongelmaa. Jos asuntokaupan kohteena olevassa rakennuksessa on valesokkeli, tai valesokkelirakennetta voidaan epäillä matalan perustuksen tai rakennusajankohdan vuoksi, asunto on hyvä tarkastaa homekoiran avulla. Koiran havaintojen avulla voidaan kohdentaa rakenneavausten paikkaa ja selvittää vaurion laajuutta.
Matalaperustuksellisessa rakenteessa alapohjan ominaisuudet, kuten alapohjarakenteen kerroksellinen rakenne tai laattaosioiden reunoilla kantavat seinärakenteet vaikuttavat tarvittaviin selvityksiin. Lisäksi alapohjan betonilaatan kosteus, sekä sen alapuolisen maa-aineksen kosteus ja ominaisuudet vaikuttavat betonilaatan kuivumiseen, jos rakenteessa on kohonnutta kosteutta.
Avaukset on hyvä dokumentoida korjaussuunnittelua varten, riita- tai reklamaatiotilanteessa avaukset ja näytteenotto on tehtävä puolueettoman asiantuntijan avulla. Rakenneavauksiin, materiaalin mikrobivaurioitumisen selvittämiseen ja korjaussuunnitteluun on suositeltavaa käyttää asiantuntijaa, joka on koulutettu mikrobivaurioiden selvittämiseen tai kosteusvaurioiden korjaussuunnitteluun. Riittävän laajat tutkimukset auttavat korjausten ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa.
Mitä vaihtoehtoja on?
Valesokkelirakennetta ei saada kuntoon tiivistämällä tai ilmanvaihtoa lisäämällä. Tiivistämällä alapohjan ja seinärakenteen liitoskohtaa voidaan pahentaa ongelmaa, kun kosteus jää muhimaan sokkelirakenteeseen, eikä ilma pääse enää tuulettamaan rakennetta. Vaurioituneet materiaalit on uusittava ja korjattava rakenne paremmin kosteutta kestävillä materiaaleilla – rakennusfysikaalisesti toimivaksi. Myös kuivuneet vauriot on korjattava. Vaurioituneiden materiaalien poisto tulee tehdä kattavasti, suositeltavaa on tehdä korjaukset koko rakennuksen alueelle valesokkelirakenteeseen samalla kerralla.
Hyvän korjaussuunnittelun ja urakoinnin avulla valesokkelitalosta on mahdollista saada täysin toimiva ja terve koti.
