Kellari on kotisi keuhkot

Kellari on todella kotisi keuhkot, ne puhaltavat jatkuvasti ilmaa ylempiin asuintiloihin. Samalla kellarista ilmavirtojen mukana pääsee olohuoneeseesi ja makuuhuoneeseesi kaikki se töhry, mitä kellaristasi löytyy. Kellarin kunto, kosteustilanne ja korjaustarve vaikuttavat kotisi arvoon, mutta myös tilojen käytettävyyteen ja koko rakennuksen sisäilmatilanteeseen. Kellari on tärkein yksittäinen tila ja rakenne, joka tarkastetaan aina homekoiratarkastuksen yhteydessä.

Monissa vanhoissa taloissa on maan alla oleva kellarikerros tai pohjakerros, perunakellari, pyykkitupa tai viinikellari. Usein kellaritiloihin liitetään ajatus, että siellä saakin olla vähän kosteaa ja hajua, ei haittaa jos kellari ei ole siistiä asuintilaa. Noh, tavallaan kyllä, kellari saa olla ns. toissijaista varastotilaa jos näin halutaan, mutta sen on oltava puhdasta ja homeetonta. Jos kellari ei ole siistiä asuintilaa, tällöin on tiedostettava, että kellarin tilanne voi vaikuttaa olennaisesti myös ylempiin kerroksiin. Tällöin on tehtävä toimenpiteitä, joilla estetään asuintilojen sisäilman pilaantuminen.

Kosteus ja home ovat tyypillisiä vieraita vanhassa kellarissa

Jos kellarissa on kosteutta, tällöin on varmasti myös hometta. Tyypillisesti vanhassa betonikellarissa on kosteutta ja hometta, kasvustot ovat usein silmin näkyviä betonipinnassa. Nämä kasvustot eivät kuitenkaan kuulu rakenteisiin, rakenteet ja sisäpinnat eivät ole luonnostaan homeessa, eikä niissä saisi niitä olla. Kosteusjäljet, kalkkihärmä, tummentumat tai kellertymät seinien alaosissa ovat merkkejä kosteudesta ja mikrobikasvustosta. Jos kellarissa on ”kellarin”, maan tai homeen hajua, on varma merkki siitä, että kellarista löytyy hometta. Jos kellarissa on puurakenteisia ovia, kynnyksiä tai väliseiniä, niiden alaosat ovat yleensä myös vaurioituneita, jopa lahoja. Jos kellarin maanvastaisissa seinärakenteissa on eristemateriaaleja, nekin ovat varmasti homeessa, jos rakenteissa on kosteutta. Mikään materiaali ei kestä kosteutta, kaiken saa kyllä homehtumaan oikeissa olosuhteissa. Kun rakenteet ovat olleet kosteina kymmeniä vuosia, voidaan perustellusti olettaa, että kaikki rakenteet kellarissa ovat korjaustarpeessa.

Sädesieni asettuu mielellään asumaan vanhaan betonikellariin betonin pinnalle. Sädesieni voi haista mm. ”kellarilta”, mullalta tai maan hajulta. Kasvustot eivät tarvitse muuta kuin kosteutta kasvaakseen, kosteassa kellarissa on sopivat olosuhteet kasvulle.

Kosteus pääsee kellariin maaperästä kapillaarisesti nousten rakenteista ja valumavesien kautta. Ei auta vaikka rakennus olisi perustettu kalliolle tai se olisi kuivan hiekkaharjun harjalla. Maaperässä on aina kosteutta, ja lisää vettä tulee taivaalta säännöllisesti. Kosteutta ei voi estää tai välttää, rakenteet on tehtävä kestämään kosteusrasitusta myös maan alla. Kallio pohjalla saattaa aiheuttaa jopa pahemman tilanteen, kun kallion railosta pulppuaa pohjavettä, kallion muodon vuoksi vesi lammikoituu talon alle tai lumien sulamisvedet valuvat rakennuksen maanvastaisia seiniä ja alapohjaa kohti.

Kellari tarkastetaan aina

Kellari tarkastetaan aina homekoiratarkastusten yhteydessä, sillä sen merkitys asumisterveydelle on merkittävä. Jos kellarissa on hometta, on tilanne lähes sama kuin jos alapohjarakenne olisi homeessa. Kukaan ei hyväksy homeista alapohjaa, mutta jostain syystä kellarin hometilanne ei osaa aina huolettaa. Samalla tavalla kellarista ja alapohjasta voi olla ilmavuotoja ylempiin tiloihin, lisäksi kellarin ja ylemmän kerroksen välillä on usein runsaasti putkiläpivientejä ja portaikko, joista on suora ilmareitti asuintiloihin. Harvassa vanhemmassa talossa läpivientejä on tiivistelty tai portaikossa kovin tiiviitä ovia – vanha hatara puuovi yrittää pitää hajuja poissa.

Hyvin tyypillinen tilanne tarkastuksessa on, että asuintilat voivat olla siistejä ja remontoituja, mutta kellari on jätetty lähes entiselleen. Kellarin korjauksiin ei ole haluttu käyttää rahaa. Toinen vaihtoehto on, että kellarin rakenteita ei ole korjattu, mutta tiloja on otettu asuinkäyttöön. Kellarista saattaa löytyä sauna ja pesutilat, takkahuone, tai jopa makuuhuone. Tällöin kosteiden rakenteiden päälle on asennettu koolattuja rakenteita seiniin, eikä lattialämmityskään auta pelastamaan tilannetta. Makuuhuoneen seinät on saatettu maalata nätiksi ja vinyylit tai laminaatit laitettu hieman kostean betonilattian päälle. Jos rakenteet ovat ajoittain kosteana, hometta muodostuu aina pinnoille tai rakenteiden sisälle. Vaikka kellaria ei käytettäsi yhtään mihinkään, kellarin on silti oltava sisäilmatilanteeltaan hyvä, samoin kuin alapohjatilakin.

Tutkimuksilla selvitetään tilanne, korjaustapa valitaan rakenteiden mukaan

Kellarin tarkastuksessa selvitetään rakenteiden kosteustilanne, hometilanne, riskirakenteet ja rakenteiden korjaustarve ja sopivat menetelmät korjauksiin. Tärkeimpänä seikkana selvitetään tietysti myös sisäilmatilanne koko rakennuksessa ja kellarin vaikutukset ylempiin kerroksiin. Kellarin tarkastus on tärkein koko kodin kannalta, vaikka siellä ei olisi asuintiloja tai vaikka kukaan ei ikinä kävisi kellaritiloissa. Korjaukset on ulotettava yleensä myös kellarin ulkopuolelle, salaojituksen, hulevesien ohjauksen ja vierustäyttöjen uusintaan. Maan alla olevien kerrosten korjaukset ovat aina niitä kalliimpia korjauksia, ja joskus korjausten suorittaminen on haastavaa tai jopa mahdotonta. Maanpäällisten rakennusten lisäosien, portaikkojen ja sisääntulobetoniterassien alta voi olla haastavaa tehdä rakenteiden korjauksia. Kostean kellarin korjaukset vaativat aina korjaussuunnittelua.

Jos kellarin rakenteita ei voida tai haluta korjata laajemmin, voidaan tehdä ensiaputoimenpiteitä, jotta kellarin ongelmien vaikutukset saataisiin minimoitua. Tiivistysten ja ilmanvaihdon säätöjen tai alipaineistuksen avulla voidaan saada vähennettyä hajujen ja epäpuhtauksien pääsyä ylempiin kerroksiin. Ensiaputoimenpiteet käydään aina läpi tarkastuskäynnin yhteydessä, eli se mitä voidaan tehdä heti ennen korjausten aloittamista.

Kosteassa kellarissa ei ole ikinä ns. luonnollista rakenteeseen kuuluvaa mikrobikasvustoa. Kyseessä on tällöin pelkästään kastunut ja vaurioitunut rakenne, joka on syytä korjata. Kellarin ei kuulu olla kostea ja homeinen, jos sen yläpuolisia tiloja käytetään asumiseen. Lisäksi se vaikuttaa erittäin paljon koko rakennuksen arvoon, korjauskustannuksiin ja kellaritilojen käyttöön, joten kellarin tilanne on selvitettävä, vaikka sitä ei käytettäisi asuintilana.

Altistuuko asukkaat homeisesta kellarista?

Sisäilmatilanteesta voidaan muodostaa altistumisolosuhdearvio, kun tiedetään rakenteiden tekninen kunto, mikrobivauriot ja ilmareitit asuintilaan. Altistumisolosuhdearvion tekee rakennusterveysasiantuntija (RTA). Sen avulla voidaan arvioida asukkaiden altistumista havaituille vaurioille. Jos kellarissa on jo näkyvää kasvustoa tai voimakas homeen haju, sekä ilmareitti ylempään kerrokseen, on altistuminen mikrobeille todennäköistä.

Pienikin perunakellari voi vaikuttaa olennaisesti ylempien tilojen sisäilmaan. Pidä kellaristasi huolta, sen vaikutukset ovat yksi suurin koko rakennuksen sisäilmatilanteeseen vaikuttava rakenne. Kellarin tarkastus on olennainen osa homekoiratarkastusta.

« Palaa takaisin