Kuntotutkimus ja homekoira

Homekoira pystyy selvittämään vain osan sisäilmatilanteesta. Koira etsii vain ja ainoastaan homeen hajua, mutta koira ei pysty kertomaan, mistä rakenneosasta haju tulee, mikä on hajun syy tai missä kaikkialla hajua tulee. Koiran tehtävä on näyttää niitä kohtia, joissa se havaitsee homeen hajua. Koira yrittää näyttää kohtia mahdollisimman tarkasti ja kertoa ohjaajalle, missä haju on voimakkaana ja mistä haju tulee. Koiran avulla pystytään selvittämään myös jonkin verran hajualueita ja vaurion laajuutta. Usein homekoiran avulla löydetään jotain sellaista mitä ei pelkän kuntotutkimuksen avulla löydetä. Kellään meistä ei ole röntgenkatsetta, mutta koiran hajuaistin avulla voidaan löytää piilossa olevia vaurioita ja sellaisia rakenneosia ja riskirakenteita, mitä ei rakennekuvista tai katselmoinnilla saada selville.

Jos tarkastetaan vanhempaa rakennusta, yleensä homeenhajukohtia on useammassa kohdassa. Tämä ei liity siihen että rakennus on vanha, vaan siihen että rakenteissa alkaa vanhemmiten tyypillisesti syntyä mikrobivaurioita. Harva rakenneosa pystyy selviämään täysin homeettomana kymmeniä, tai jopa sata vuotta. Yleensä vanhemmissa rakennuksissa on rakenneratkaisuja, joita ei enää tehtäisi – rakenne ei toimi kosteusteknisesti oikein. Pitkäaikainen tai toistuva kosteusrasitus aiheuttaa herkästi kosteus- ja mikrobivaurioita rakenteisiin. Rakennetyypit tulee tuntea ja tietää, jotta nämä vanhat riskit ja rakennusten riskikohdat tunnistetaan tutkimuksia varten.

Homekoiratarkastus antaa yleensä erittäin hyvän kuvan siitä, missä kaikkialla tai missä kohdissa homeen hajua löytyy. Homekoira yhdistettynä rakennusterveysasiantuntijan arvioon rakenteista ja arvioon koiran ilmaisukohdista, voidaan päästä kohtalaisen tarkkaan arvioon siitä, mitä kohtia on hyvä tutkia tarkemmin ja millä tavoilla. Samalla voidaan arvioida jo heti sitä, että miltä rakennuksen sisäilmatilanne näyttää ja minkälaiset riskit rakenteissa piilee. Tämä on hyödyllistä erityisesti asuntokauppatilanteissa, jolloin kauppa voi tyssätä jo siihen, että rakennuksesta löytyy herkästi vaurioituvia riskirakenteita.

Jos rakennuksen rakenteiden nykykunto, rakenteiden todellinen toteutus ja korjaustarve halutaan tietää, on avattava rakenteita. Pieni kurkistusaukko ei yleensä riitä, vaan on tehtävä kunnollisen kokoinen aukko rakenteeseen, jotta päästään näkemään selkeästi ja laajemmin rakenteiden toteutustapaa, kosteutta ja kuntoa. Ja tietysti mikrobinäytteet pitää ottaa. Rakenteet voivat näyttää aivan juuri asennetuilta – eristevilla voi olla kauniin keltaista, puurakenteet täysin priimaa ja betonipinta kuivan näköistä, mutta silti kaikki voivat olla täysin homeessa. Betonirakennekin voi olla kosteaa, vaikka näyttää ihan siistiltä. Toki jos homepilkkuja jo näkyy, tiedetään ilman näytteiden ottamistakin, että rakenne on homeessa. Kuntotutkimus on tehtävä ammattitaidolla, jos halutaan tietää rakenteiden todellinen kunto.

 Homekoiran ilmaisukohtien ja rakennetietojen, sekä kohteella tehtävien havaintojen perusteella voidaan tehdä tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelmassa arvioidaan, montako rakenneavausta mihinkin rakenneosaan olisi syytä tehdä. Karkean suunnitelman voi tehdä myös rakennekuvien perusteella, mutta kohdekatselmuksessa voi tulla vielä monenlaisia tutkimustarpeita esiin. Kustannustehokasta on, jos samalla kertaa tehdään sekä homekoiratarkastus että kuntotutkimus. Silloin voidaan jo heti alkuun selvittää ne kohdat joissa on homeen hajua ja sen jälkeen aloittaa rakenneavausten teko sopiviin kohtiin.

Homekoira antaa siis hyvät alkutiedot sisäilmatilanteesta ja antaa viitteitä siitä missä rakenneosissa on lisätutkimustarvetta. Homekoira ei kuitenkaan anna lopullisia vastauksia, vaan rakenteet on tutkittava tarkemmin, jos halutaan arvioida sopiva korjaustapa ja korjausten kustannukset. Joskus käy niinkin, että koiran ilmaisukohdasta löydetään ihan näkyvät mikrobikasvustot, mitkä olisi piiloutuneet verhon tai sohvan taakse.

Kun rakenteiden vauriot ovat selvillä, pystytään arvioimaan tarkemmin myös sitä, miten rakenteiden vauriot vaikuttavat sisäilman laatuun. Harva vanhempi rakennus on tähän päivään asti selvinnyt täysin homeettomana, mutta kaikki rakenteet on mahdollista korjata tavalla tai toisella. Tärkeintä on tietysti selvittää rakenteiden kunto ja syyt mahdollisille hajuille tai oireille, jotta korjaustarve selviää.

« Palaa takaisin